Design Thinking - eli siis mitä?
Design Thinkingistä puhutaan nykyään paljon ja etenkin palvelumuotoilun yhteydessä. Mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Sain tilaisuuden pohtia asiaa upean osallistujajoukon kanssa Laurean Certified Service Designer -koulutuksen yhteydessä viime viikolla. Koulutus/opetushommissa ylivoimaisesti parasta on muuten juuri se yhdessä tuotettu dialogi, jossa opettaja ja osallistujat yhdessä rakentavat kollektiivista ymmärrystä monimutkaisista asioista jokaisen oman asiantuntijuuden jatkeeksi.
Design Thinkingille (DT) on monenlaisia määritelmiä ja vielä enemmän tulkintoja. Sen taustalla vaikuttaa design-tutkimus, joka tiivistettynä tutkii designia ja sen käytänteitä, designereiden tapaa toimia ja ajatella, design-tuotoksia ja -prosessia, designin merkitystä yhteiskunnassa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. DT:n syvällinen ymmärtäminen ei tietenkään tapahdu tätä kirjoitusta lukemalla, mutta ehkäpä tästä jonkun pintaraapaisun asiaan saa. Design Thinking on strateginen ajattelutapa, jossa luovuuden avulla yritetään ratkaista monimutkaisia ongelmia. Erotuksena muihin prosessimalleihin, DT:ssä korostuu luova ajattelu ja menetelmät, kokeilukulttuuri, yhteiskehittäminen ja ihmisten ymmärtäminen. Se nojaa vahvasti yhteisöllisen designin periaatteisiin ja keskeistä siinä on myös käyttäjälähtöisyys, empatia sekä jatkuva prototypiointi ja testaus.
Jos ajattelee DT:tä johtamisen välineenä, niin esimerkiksi Leanissa on monia yhtäläisyyksiä DT:n kanssa. Siinä missä Leanissa korostuu tehokkuusajattelu ja turhien työvaiheiden poistaminen, DT:n lähestymistapa on kokonaisvaltaisempi. DT keskittyy asiakkaan kokonaisvaltaiseen kokemukseen ennen, aikana ja jälkeen palvelutapahtuman. DT on ehkä myös Leania ihmis- ja käyttäjäkeskeisempi lähestymistapa, johon kuuluu oleellisena myös visualisointi ja visuaaliset työkalut.
Geneerinen kuvapankkikuva yhteiskehittämisestä; on toimisto, on post-it-lappuja, on lasipintoja, on fläppitaulu, on tietokone ja tiimi kehittämässä. Mitä tähän voi enää lisätä? ;)
Design Thinking prosessi
Design Thinking -prosessin kuvaamiseen löytyy monenlaisia tapoja ja malleja. Yhteistä niille kuitenkin on se, että ne jokseenkin noudattavat Design-prosessin Double Diamond -mallia: Discover / Define / Develop / Deliver. Eri malleissa on hieman erilaisia painotuksia ja termistöä, mutta tärkeintä on mielestäni löytää oma tapa hahmottaa prosessi ja sen eri vaiheet. Löytää sellainen tapa, joka istuu omaan työnkuvaan ja työyhteisön organisaatiokulttuuriin parhaiten.
Ehkä tunnetuin DT-prosessi on Stanfordin dSchoolin malli. Jos DT ja luovuus kiinnostaa, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan dSchoolin sivuihin. Sen lisäksi että sivuston sisältö on erittäin mielenkiintoista, on myös ulkoasu todella inspiroiva.
Palvelumuotoilun ja DT:n suhde
Hämmennystä saattaa aiheuttaa myös se, mikä DT:n ja palvelumuotoilun välinen suhde on? Tästä on käyty paljon keskustelua monella palvelumuotoilun foorumilla, sillä termit ja sanasto eivät ole yksiselitteisiä, vaan niistäkin on monenlaisia tulkintoja. Design Thinkingiä voidaan pitää palvelumuotoilijan tapana ajatella. Palvelumuotoilun työkalujen ja metodien avulla kerätty data ja asiakasymmärrys muotoillaan DT-prosessin avulla palveluiden kehittämiseksi. Itse ajattelen, että DT on palvelumuotoilijan strateginen viitekehys, johdonmukainen prosessi kaiken käytännön tekemisen taustalla.
DT:n ymmärtämisessä auttaa designin ymmärtäminen monesta eri näkökulmasta. Englanninkielen design on paljon laaja-alaisempi käsite kuin suomen kielen muotoilu, joka helposti johdattaa ajatukset jonkun konkreettisen ääreen, kohti tuotetta. Englanniksi design voi olla sekä verbi että substantiivi, eikä sillä ole samanlaista kaikua tuotemuotoiluun kuin suomenkielessä. Vaikka DT:n melko vakiintunut käännös on muotoiluajattelu, en itse ole siihen kovin ihastunut. Minusta se ei tee oikeutta DT:n kokonaisvaltaisuudelle ja ohjaa ajatuksia liiaksi johonkin konkreettiseen. Mutta jotta tästä muistiinpanosta ei tulisi kilometrin mittaista, kirjoitan lempiaiheestani designista ihan erikseen.
Myös sitä, mitä luovuus DT:n yhteydessä tarkoittaa, on hyvä pohtia. Hirveän usein kun aletaan puhumaan luovuudesta, keskustelua värittää jonkinasteinen laulu&leikki-osastoksi leimaaminen. Minusta olisi kuitenkin tärkeätä riisua luovuuden käsite siitä, että se a) olisi joku ominaisuus joka ihmisellä on tai ei ole, b) että se liittyisi ainoastaan estetiikkaan tai designiin ja c) etteikö sitä voisi käsitellä, kehittää ja johtaa hyvinkin kurinalaisesti ja johdonmukaisesti. ps. Luitko jo Palvelumuotoilu pähkinänkuoressa?
