Luovuus on tärkeä työelämätaito
Maailman talousfoorumi on arvioinut, että luovuus nousee vuoteen 2020 mennessä tärkeimmäksi työelämätaidoksi, sillä automatisoitumisen myötä koneet hoitavat yhä enemmän perustöitä. Entistä useampi tulee työskentelemään asiantuntijatehtävissä, joissa ongelmanratkaisukyky, kriittinen ajattelu ja uusien toimintamallien kehittäminen korostuvat. Luovuus on tärkeä taito myös siksi, että sen avulla voi työnteosta tehdä mielekkäämpää ja erityisesti tehokkaampaa.
Luovuus voi merkitä erilaisia asioita eri yhteyksissä. Yleisesti ottaen sillä tarkoitetaan uusien ja yllättävien ratkaisujen löytämistä erilaisiin ongelmiin. Usein luovuus liitetään taiteeseen ja estetiikkaan, arkielämässä myös jonkinlaiseen myyttiin vapaudesta, huolettomuudesta ja epärytmisyydestä. Työelämäkontektissa luovuus on työtä siinä missä muukin työ, ja usein luovat prosessit sujuvatkin sitä paremmin, mitä tavoitteellisemmin ne on johdettu. Työelämäluovuus ei ole mikään synnynnäinen ominaisuus, joka ihmisellä on tai ei ole. Jokainen voi oppia luovia menetelmiä ja luovuutta.
Myös koulutuksessa tulisi painottaa niitä taitoja, joita yhteiskunnassa ja työelämässä tulevaisuudessa tarvitaan. Opetuksessa luovat menetelmät ja uudet pedagogiset mallit, kuten esimerkiksi Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP), nostavat oppimisen viitekehykseen osallistavan oppimisen, yhteiskehittelyn sekä monipuoliset digitaaliset välineet ja ympäristöt.
Myös työelämä on jatkuvaa uuden oppimista ja opettelua. Siihen pätevät pitkälti samat lainalaisuudet kuin kaikkeen muuhunkin oppimiseen: tärkeintä on löytää sisäinen motivaatio ja sen jälkeen itselleen sopivin tapa uuden asian omaksumiseen.
Visuaalinen ajattelu on yksi luovuuden muoto, jossa visualisoinnin avulla tehdään asioita ymmärrettävämmäksi, autetaan katsojaa hahmottamaan asiayhteyksiä ja niiden keskinäisiä suhteita sekä herätetään mielikuvia ja tunteita. Onnistuneella visualisoinnilla on suuri merkitys asioiden omaksumiseen ja muistamiseen, sillä tiedon prosessoinnissa kuvat ja tunne ovat sanoja tärkeämmässä roolissa. Muisti rakastaa asioita, jotka ovat merkityksellisiä, samaistuttavia ja jotka laukaisevat jonkin tunnetason merkityksen.
Luovuus on muun muassa asioiden ja ajatusten joustavaa uudelleenmuotoilua.
VINKKEJÄ LUOVIEN PROSESSIEN JA TYÖNTEON TUEKSI
Luovien työtapojen käyttöönotto ei ole mitään rakettitiedettä tai taiteilijan haahuilua, vaan itse asiassa melko kurinalaista työskentelyä. Tässä muutama hyväksi kokemani ”jalat massa ja pää taivaassa” -vinkki luovien prosessien & työnteon tueksi.
Aseta selkeä päämäärä. Ilman selkeää päämäärää ja tavoitteita homma lipsuu helposti ideakaaoksen puolelle, eivätkä ideat siirry käytäntöön.
Tee yhdessä. Yhteiskehittämällä tulos on aina enemmän kuin yksin tehtynä.
Kysy ja kokeile. Kokeilukulttuuri ja uuden etsiminen liittyvät läheisesti luovuuteen. Epäonnistumista ei kannata pelätä, sillä usein siitä oppii eniten.
Kyseenalaista. Työelämässä toistetaan liian usein asioita tutun kaavan mukaan, koska niin on aina tehty ja homma toimii. Voisiko se kuitenkin toimia vielä paremmin?
Kunnioita deadlineja. Ne auttavat luovan työn valmiiksisaattamisessa. Luovuus tarvitsee kiireettömyyden lisäksi myös deadlineja ja systemaattista keskittymistä.
Tiivistä. Luovuus on uuden keksimistä, mutta myös kykyä olennaisen tiivistämiseen.
Panosta työilmapiiriin. Kaikilla on ideoita, mutta ainostaan hyvässä ilmapiirissä ne saa houkuteltua ulos.
Katso ulos! Asiantuntijatyö ei tapahdu pelkästään toimiston seinien sisällä, vaan vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman ja yhteiskunnan kanssa. Maailma on täynnä asioita, joista inspiroitua ja innostua! Älä vaan missaa niitä.
Kirjoitus on julkaistu Laurea-ammattikorkeakoulun Kehittäjä-lehden 2/2017 asiantuntijanurkkauksessa.
