Vastuullinen markkinointi
Maailma on muuttunut eikä markkinointi tapahdu enää pelkästään markkinointiosaston toimesta, vaan organisaation kaikki työntekijät osallistuvat markkinointiviestinnän tuottamiseen. Monet tekevät markkinointia oman työnsä ohessa esimerkiksi osana hanketta tai projektia. Eräs kollega kysyi minulta kerran hississä, että onko jotain mitä pitäisi ottaa huomioon hankkeen markkinoinnissa. Tietysti minun olisi tehnyt mieli vasta että noin sata & tuhat eri asiaa lähtien kulttuurisista merkityksistä, teknisistä spekseistä, brändistä, kanavista, lainsäädännöstä jne. Hissimatka ei kuitenkaan ole kovin pitkä ja siinä kerkesi sanomaan:
Tee vastuullista markkinointia, käytä tervettä järkeä & tolkkua. Jos et tiedä niin älä oleta, vaan kysy tai ota selvää. Tässä muutama perusasia vastuullisesta markkinoinnista lakinäkökulmasta. Peruslähtökohta vastuullisessa markkinoinnissa on se, että markkinointi on lain ja hyvän tavan mukaista ja että se ei ole harhaanjohtavaa tai totuudenvastaista. Markkinointiin sovellettavaa lainsäädäntöä on Suomessa
Lain mukaan markkinointi on hyvän tavan vastaista etenkin silloin, kun se loukkaa ihmisarvoa, poliittista tai uskonnollista vakaumusta yhteiskunnan yleisesti hyväksyttyihin arvoihin peilaten. Pelkästään yksittäisen ihmisen tai ihmisryhmän mielestä heitä poliittisesti tai uskonnollisesti loukkaava mainonta ei riitä perusteeksi hyvän tavan vastaiselle mainonnalle.
Mainonnan tunnistettavuus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan mainoksen on oltava tunnistettavissa mainokseksi vaivatta esitystavasta, mainosvälineestä ja mediasta riippumatta. Mainoksesta on käytävä selkeästi ilmi, että kyseessä on mainos ja kuka on mainostaja.
Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) antaa lausuntoja mainosten hyvän tavan mukaisuudesta ottaen huomioon Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisäännöt. Lausuntoa voi pyytää yksityishenkilöt, yritykset ja viranomaiset, ja se on perusteltava. Perusteeksi ei riitä se, että yksittäinen henkilö kokee mainoksen olevan huono tai hyvä maun vastainen, vaan perusteena voi olla esimerkiksi se, että mainos on syrjivä, lapsille sopimaton tai ihmisarvoa loukkaava. Mainonnan eettinen neuvosto ei tutki mainosten tosiasiaväittämiä, eli ota kantaa mainoksen harhaanjohtavuuteen tai totuudenvastaisuuteen.
Keskimäärin yritykset mainostavat Suomessa hyvän tavan mukaisesti ja lain sallimissa puitteissa. Asiaa tutkineen Paula Palorannan mukaan markkinointisäännöt eivät kuitenkaan ole selvillä kaikille alan toimijoille, mistä johtuu yksittäiset ylilyönnit. Harva ammattikunta tuntee oman alansa sääntöjä ja lakeja yhtä huonosti kuin mainonnan ammattilaiset. Syynä saattaa olla se, että alan koulutuksessa ei juuri painoteta vastuullisuuden periaatteita, ala on pirstaloitunut ja siellä työskentelee paljon itseoppineita ammatinharjoittajia sekä vahva ammattiliitto puuttuu.
Jossain tapauksissa lait & säädökset saattavat tuntua veteen piirretyltä viivalta, mutta silloin kannattaakin käyttää sitä kuuluisaa tolkkua.
Sosiaaliseen mediaan pätee sama markkinoinnin lainsäädäntö kuin muissa medioissa mainostettaessa. Somessa kannattaa erityisesti kiinnitettää huomiota siihen, että pikaisella silmäykselläkin kuluttaja pystyy tunnistamaan mainoksen markkinointiaineistoksi.
IAB Finland (Interactive Advertising Bureau) on laatinut sosiaalisen median markkinoinnin eettisen ohjeistuksen, joka helpottaa tekemään sosiaalisen median kampanjan lainmukaisesti ja vastuullisesti. IAB:n sivuilta löytyy muitakin hyödyllisiä ohjeita someen liittyen, kannattaa tutustua. Nämä edellä mainitut perusasiat vastuullisesta markkinoinnista kannattaa jokaisen pitää mielessä ja lisäksi käyttää sitä peräänkuuluttamaani tervettä järkeä ja harkintakykyä. Myös tekijänoikeudet täytyy huomioida. Kirjoitan niistä ja kuvien käytöstä erikseen.
