Osaamisperustaisuus
Ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmat perustuvat nykyään osaamisperustaisuuteen. Käytännössä se tarkoittaa selkeitä, ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä osaamiskuvauksia opetussuunnitelmissa. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista tulee käydä ilmi mitä opiskelijat valmistuttuaan osaavat ja mitä opiskelijat yksittäisen opintojakson jälkeen osaavat. Osaamisperustainen opetussuunnitelma nähdään välittäjänä, kun korkeakoulujen odotetaan tuottavan osaajia globaaliin osaamistalouteen sekä työmarkkinoiden ja koko yhteiskunnan tarpeisiin.
Osaamisperustaisuuden ja osaamisen osoittamisen taustalla on erilaisia tapoja sekä toteuttamiseen että arviointiin. Esimerkiksi Bloomin taksonomia; Benjamin Bloomin johdolla kehitetty luokitus oppimisen kannalta tärkeille tiedollisille tavoitteille: kognitiivinen, psykomotorinen (taidollinen) ja affektiivinen (tunneperäinen). Osaamisperusteisuuden toteutumiseen liittyy myös haasteita. Se vaatii koulutuksen järjestäjiltä, opettajilta, työelämältä ja opiskelijoilta kykyä elää muutoksessa, sillä se vaikuttaa sekä ajattelutapaan että toimintaan. Oppiaine-, sisältö- ja opetusaikakeskeisyyden sijaan on keskityttävä siihen, mitä opiskelijan on osattava tutkinnon suorittamisen jälkeen. Koulutuksen järjestäjät päättävät, millaisilla oppimis-, opetus- ja arviointiprosesseilla ja millaisissa oppimisympäristöissä osaaminen parhaiten saavutetaan. Koulutuksen järjestäjällä on suuri vastuu, ja heidän on pystyttävä perustelemaan ratkaisunsa. On myös otettava huomioon, että koulutuskentän tiukkeneva talous vaikuttaa osaltaan uusien innovaatioiden kokeilun ja toteuttamisen mahdollisuuksiin.
Laurean yhtenäisessä tutkintorakenteessa tulevaisuuden osaamistarpeet esitetään laajoina kokonaisuuksina.
Opetussuunnitelmat Ammattikorkeakouluilla on vapaus päättää opetuksen sisällöstä, opetusmenetelmistä sekä opetusjärjestelyistä lainsäädännön asettamissa rajoissa. Opetussuunnitelmaan on sisällytettävä vähintäänkin tiedot opintojakson sisällöstä, tavoitteista, suorittamistavoista, opetusmenetelmistä, oppimateriaalista, arvioinnista ja ajankohdasta. Opetussuunnitelman rinnalla voi olla koulutuksen toteuttamissuunnitelma, jos esimerkiksi samaa koulutusta toteutetaan saman ammattikorkeakoulun eri yksiköissä eri painotuksin.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen
Amk-laissa säädetään myös opintojen hyväksilukemisesta, korvaamisesta sekä aiemmin hankitun osaamisen sisällyttämisestä osaksi tutkintoa. Näiltä osin sääntely jättää ammattikorkeakouluille huomattavaa harkintavaltaa, joskin opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi ammattikorkeakoulun hyväksilukemiseen liittyvät käytänteeton tarpeen määritellä kirjallisesti.
Työn opinnollistaminen
Työn opinnolistamisesta puhutaan silloin kun tutkinnossa edellytettävää osaamista hankitaan tekemällä työtä. Opinnollistamisen tavoitteena on koulutuksen ja työn tekemisen yhdistäminen ja monitasoinen kehittyminen. Työn opinnollistamisen ohjaus linkittyy uraohjaukseen: työn opinnollistamisessa suunnittelu on työlähtöistä eli opiskelijantyöpaikan lähtökohdista ja henkilökohtaisista tarpeista lähtevää ammattitaidon tietoista laajentamista. Esimerkiksi Laureassa puhutaan HOT-prosessita; HOT=hankittavan osaamisen tunnistaminen.
コメント